Tämän lisäksi Leo jätti lähtiessään vielä tassunjälkensä
Kennelliiton Vuoden 2015 Veteraanilistan hopeasijalle.
Neljä kuukautta Leon kuoleman jälkeen,
muistuttavat Leon saavuttavat
kiertopalkinnot yhä edelleenkin
vuoden 2015 hienoista hetkistä.
Leo voitti neljä Suomen Sileäkarvaiset noutajat ry:n kiertopalkinta:
* Vuoden Näyttelyflatti 2015 *
* Giorgio Armanin Malja *
(parhaat BIS -ja ryhmäsijoitukset
KV- ja KR-näyttelyissä)
* Sandran Muistomalja *
(parhaat BIS-veteraanisijoitukset
KV- ja KR-näyttelyissä)
Leo sai itse ensimmäisen kiinnityksen "Leon ja Wilsonin perintö"
-kiertopalkintoon.
Se on lahjoitettu jaettavaksi veteraani-ikäiselle flatille dual purpose-hengessä.
Lisäksi Leosta tuli vielä viidennen ja viimeisen kerran Suomen
Noutajakoirajärjestön
Vuoden kaunein Sileäkarvainen noutaja.
Niin jätti siis Leo nimensä ja tassunjälkensä viimeistä kertaa
kirjoihin ja kansiin
ja nyt on tullut nuorempien aika jatkaa.
Eihän sitä sanat riitä kuvaamaan kuinka onnellinen olen, että sain
omistaa Leon ja kokea sen ainutlaatuisen ystävyyden. Sillä on ollut
tärkeä tehtävä elämässäni. Yritän parhaani mukaan jatkaa matkaa
tästä eteenpäin Leon viitoittamalla tiellä - sitä elämäntapaa ja
ystävyyden tärkeyttä vaalien, mitä Leo minulle yhteisen taipaleemme
varrella opetti.

Leon tyttären LAHJAn kanssa keskityimme vuonna 2015
jatkamaan
yhteisen sävelen rakentamista...
Lahjan vuosi 2015 oli täynnä TOKOa.
Toukokuuhun mahtui kolme TOKO-koetta,
joista jokaisesta saimme
EVL1-tuloksen ja sen myötä Lahjasta tuli
Suomen
Tottelevaisuusvalio.
Myös Lahja palkittiin yhdellä flattikerhon kiertopalkinnolla:
* Vuoden TOKO-flatti 2015 *
Päällimmäisenä Lahjan vuodesta jäi mieleeni helmikuinen TOKOn
valmennusrenkaan näyttökoe ja pikku-Lahjan (tuolloin alle 2v.) ja
minun valikoituminen renkaaseen. Kaksi renkaan leiriä ja joitakin
treenipäiviä on nyt takanapäin. Kovin kiitollinen olen tästä
paikasta ja mahdollisuudesta treenata siellä tokohuippujen joukossa
pikkuluppakorvan kanssa :) Haastavaa on ollut ja paljon paljon tämä
vaatii, mutta paljon se myös antaa ja opettaa.

Meidän ensimmäinen valmennusrenkaan
leiri, 04/2015
Mitä muuta mahtuikaan kuluneeseen vuoteen...
LUMO kävi vain yhden näyttelyn, Seinäjoki KV lokakuussa,
mutta mukavin tuloksin kuitenkin: VSP ja CACIB, ja nyt vain
odottelemme C.I.B-valionarvovahvistusta.
JULIA the Spaaanieli oli mukana Tallinnan reissulla keväällä
tuloksin PN2 ja vara-CACIB.
Lisäksi yksi iloinen tapahtuma vuonna 2015 oli Salossa Hannan luona
asustelevan uuden tiimivahvistuksemme LUCIAn saapuminen
Tanskasta Suomeen.

Takki on aika tyhjä edelleen vuoden 2015 jäljiltä. Ei suurempia
suunnitelmia tai tavoitteita uudelle vuodelle. Terveyttä ei voi
ikinä liiaksi arvostaa, sitä niin toivoisi niin ystäville,
läheisille kuin itselle ja karvatassuillekin. Mahdollisuus tähän
ihanaan harrastukseen ja koiramaiseen elämäntapaan kun ei ole mikään
itsestäänselvyys.
...Siispä aika näyttäköön mitä tulevaisuus ja vuosi 2016 tulee
kätkemään sisälleen.
Onnellista Uutta Vuotta kaikille!
_________________________
|